Kuva ja sana

Aikaisemmin tutkimme kirjaisintyyppejä ja fontin käyttöä kuvaviestinnässä ja taitossa. Tällöin keskityimme pelkkään kirjaisintyyppiin, mutta myöhemmin kokeilimme tekstin ja kuvan yhdistämistä kahdessa eri tehtävässä. Ensimmäisen tehtävän tarkoituksena oli tehdä vaikutus yhdistämällä internetistä löytämäämme tai omaan kuvaan sana. Tätä ennen katsoimme kuvia, joihin oli lisätty kuvan yhteyteen sana tai lause. Sana tai lause mahdollisesti loi kuvaan uuden tunnelman tai korosti sitä.  Useimmiten ajatellaan, että kyseiset teokset syntyvät vahingossa. Valokuvaan tai muuhun otokseen vain lisätään sana ja taideteos on syntynyt. Kyseisten teosten kohdalla on usein kuitenkin jo pohdittu kuvan sommitteluun liittyviä ratkaisuja. Kuvanottohetkellä jätetään haluttuun kohtaan tyhjä tila, jotta kuvateksti voidaan lisätä myöhemmin tietokoneella. Tämän vuoksi tehtävän tekeminen valmiiseen kuvaan on vaikeampaa, mutta onneksemme nykymaailmassa kuvamaailma on niin rikas, että netistä löytyi varmasti jokaiselle tehtävään sopiva kuva. Itse halusin käyttää tehtävässä omaa valokuvaani Kaakkois-Aasian reppureissulta viime vuonna. Kuvassa on thaimaalainen nuori poika, joka on pukeutunut Christian Diorin kopiopaitaan. Kuva on mielestäni jo itsessään hyvin herättävä ja kaupallisuuden kritisointiin sopiva. Lisäämällä yhden sanan pyrin vielä korostamaan tätä viestiä. Kuvan vasen ja musta ylänurkka houkutteli sanan lisäämistä sinne. Itseasiassa kuvan sommittelun mielessä nurkka näytti tarkoituksella tyhjäksi jätetyltä. Omien kokeilujen jälkeen päädyin kuitenkin kyseiseen lopputulokseen. Omasta mielestäni kyseinen sommittelu sopi paremmin.

kuva ja sana

Pidin tehtävästä ja erityisesti, kun sain käyttää siinä omaa valokuvaani. Tämä on hyvä muistaa, jos joskus haluan tehdä samankaltaisen tehtävän omien oppilaideni kanssa. Tosin itse näen, että tehtävän toteuttaminen oppilaiden kanssa voi olla haastellista. Oppilaan tulisi ymmärtää tietyille kulttuureille tyypillisiä viestejä ja ajattelutapoja. Oppilailla pitäisi siis olla hyvä kuvanlukutaito jo kehittyneenä. Tämän vuoksi tehtävän tekeminen sopisi mielestäni paremmin 5-6 lk. ja vanhemmille kuin nuorimmille alakoululaisille. Kyseistä tehtävää tehdessä tulisi myös oppilaiden kanssa keskustella eettisistä ja kulttuurisista normeista kuvamaailmassa. En siis jyrkästi epäile tehtävän toimivuutta, mutta mielestäni kyseiseen tehtävään ei tulisi lasten kanssa vain hyökätä vaan suunnitella tarkkaan ja käydä opetuskeskustelua aiheesta.

Toisena kuvan ja tekstin yhdistämisen tehtävänä meillä oli kuvittaa kuuden sanan pituinen novelli. Kuvittamisen tehtävänä on välitettävän informaation havainnollistaminen. Esimerkiksi kuvitus voi selkeyttää lukijalle luettua kuvan, kaavion, piirroksen tai vaikkapa liikkuvan kuvan avulla. Erilaisia esimerkkejä kuvituksesta ovat käyttöohjeissa olevat selkeytyskuvat tai oppikirjoissa olevat selitekuvat. (ks. lähteistä "kuvituksesta") Kuvituksen pohjana ei ole kuitenkaan aina teksti.  Lasten kirjoissa kuvan merkitys on useimmiten tärkeämpi ja tekstit/tarinat syntyvät kuvan pohjalta. Aikuisten maailmassa on useimmiten toisinpäin, että teksti määrittää kuvan.

Me lähdimme kuvittamaan ensin laulun tekstiä. Kuuntelimme demon alussa Palefacen "Shangri-La" -kappaleen, jonka sanoitus on tekstinä rikasta ja hyvin kuvailevaa. Aikaa oli vain kappaleen keston ajan, joten piirrokset tuli syntyä melko spontaanisti laulun sanoista heräten. Tämän jälkeen vertailimme pareittain toistemme aikaansaannoksia ja keskustelimme tuotoksistamme. Meidän piti myös pyrkiä keksimään "mainospuhe", jossa yritimme myydä omissa kuvissamme esiintyvää aatetta tai muuta ideaa. Shangri-La on hyvin poliittinen ja provosoiva kappale, joten monelle oli päätynyt kuviin kunnallisvaalien henkeen politiikkaan sopivia aiheita. Itselleni tuli hyvin kapitalistisen maailman ja syrjäytymisen ongelmaa korostava kuvien kollaasi. Ensin ajattelin tehtävän olevan hyvin vaikea, koska laulut ovat usein hyvin tulkinnallisia, mutta Palefacen sanarikas tyyli teki kuvittamisesta itseasiassa melko helppoa ja kuvia syntyi hyvin helposti.

Oma tekeleeni vasemmalla puolella - parin oikealla

Kuvia tarkastellessa ja pohdittuani huomasin, kuinka hyvin tehtävässä harjoiteltiin kuvittamista. Laulun sanat ovat yhtälaisesti tekstiä, joka voidaan muuntaa kuvituksen muotoon. Useimmiten tämä tehdään musiikkivideoiden avulla, mutta tällä kertaa me teimme sen kaksiuloitteiselle pinnalle. Oppilaiden kanssa kyseinen tehtävä voitaisiin toteuttaa monin eri tavoin. Esimerkiksi jokainen oppilas voisi kuunnella haluamaansa kappaletta mm. mp3-soittimella ja kuvittaa sen. Myöhemmin voidaan pohtia, mikä laulu olisi kyseessä ja erilaisia toteutustapoja. Tämä olisi varmasti myös hyvin motivoivaa oppilaille ja lapselle tutun laulun käyttäminen olisi helppoa ja antaa uusia näkökulmia. Kappaleen valinnassa tulisi kuitenkin oppilaan ja opettajan keskustella sopivasta valinnasta. 

Tämän jälkeen lähdimme tarkastelemaan hieman tarkemmin suunniteltua kuvitusta. Jokainen sai tuoda kotoaan yhden tai kaksi lasten kirjaa tunnille. Itse toin näytille Selma Lagerlöfin kirjan "Nils Holgersonin ihmeellinen matka". Kirja on itselleni tullut vasta aikuisiässä tutuksi, mutta nykyään yksi lempi lastenkirjojani. Mielestäni kirjan tarina on hurmaava ja kuvitus laadukasta ja kaunista. Valitsimme kirjastamme mieliaukeamme ja esittelimme sen muille. Itse rakastan kirjojen alussa usein olevia kartta-aukemia ja valitsin juuri kyseisen aukeaman suosikikseni. Kävimme valinnat läpi samalla tarkastellen toteutustapaa kuten sommittelua, tekniikkaa tai tekstin käyttöä kuvassa. Opiskelijakaverini olivat tuoneet hyvin erilaisia lastenkirjoja ja saimme hyvin erilaisia tekniikoita esille.  Lasten kirjoissa tekniikoiden käyttö on hyvin varioivaa ja löysimme esimerkiksi käytettävän maalaus-, kollaasi-, puuväri- ja akvarelliväritekniikalla tehtyjä kuvituksia. Kirjojen kuvituksista pystyi myös hyvin huomaamaan, kuinka sommittelussa oli jätetty tilaa tekstipätkille tai vuorosanoille. 

Lempiaukeamani kirjasta "Nils Holgersonin ihmeellinen matka"

Tarkastelujen ja katselun jälkeen oli meidän vuoro alkaa töihin. Tehtävänantona oli valita yksi kuusisanainen novelli annetulta listalta ja kuvittaa tämä. Novellien sisällöt olivat lyhyisyydessään hyvin monitulkintaisia, mutta useat olivat myös hyvin melankolishenkisiä. Itse valitsin yhden näistä melankolishenkisistä vaihtoehdoista: Ernest Hemingway: "Myytävänä: Vauvan kengät. Ei koskaan käytetyt.". Valitsin kyseisen novellin, koska itselleni syntyi tarinasta välittömästi sen luettuani selkeä kuvitus päähäni. Pyrin kokeilemaan muitakin tarinoita, mutta kyseisen novellin kuva oli päässäni niin voimakkaana, että muut vaihtoehdot saivat jäädä syrjään. Työhön lähteminen oli siis helppoa ja työni syntyi itseasiassa melko nopeasti, koska visio oli niin voimakas. Tekniikkana käytin akvarellivärejä ja märkää kuivalle -tekniikkaa. Tekniikan valinta oli mielestäni onnistunut, koska akvarellivärit loivat kuvaan haluamaani herkkää tunnelmaa. Toteutuksessa en pyrkinyt liialliseen ylitulkintaisuuteen vaan kuvassani on tarinassa mainitut lasten kengät ja valkoinen lentävä lintu on melko yleinen symboli länsimaisessa kulttuurissa taivaaseen kulkevasta sielusta.

Valmis työni

Työskentelyvälineeni: akvarellivärit

Kurssin lopuksi voin sanoa oppineeni sen, että viestinnässä kuvan ja tekstin yhdistäminen tulisi olla melko tarkkaan harkittua, jotta lopputuloksesta syntyy kaunis ja selkeä. Katsojat ja lukijat ovat nykypäivänä myös melko kriittisiä, joten näiden nähden soinnuttomuuteen osataan tarttua. Tämän vuoksi mediassa tulee olla yhä enemmän moniosaajia, kun työskennellään tuotteiden kanssa, joissa yhdistyvät nämä kaksi eri typografian osa-aluetta. Tehtävät saivat itsenikin kiinnittämään enemmän huomiota kuvataideopintojen ulkopuolella tekemieni tuotosten kuten PP-esitysten ulkoasuun ja sommitteluun. Pienillä asioilla ja muutoksilla pystyy tekijä selkiyttämään viestintäänsä ja tuotoksensa harmoniaa. Tehtävät olivat siis monipuolisesti hyödyllisiä, koska ne kiinnittivät omaan viestintääni myös huomiota.

Lähteet:

Kuvituksesta