Kuvallinen kehitys

29/4/2013

Tällä kertaa tutkimme lapsen kuvallista kehitystä ja siihen liittyviä erilaisia teorioita. Itsekin muistan joskus lääkärissä piirrelleeni ihmisten kuvia tai vastaavaa. Näiden kuvien perusteella minut silloin joskus sitten todettiin koulukypsäksi. Luultavasti mitattiin monia muitakin asioita, mutta kuvan tekeminen oli esimerkiksi yksi niistä. Opinnoissamme on aiemminkin puhuttu biologisen iän merkityksestä kuvalliseen kehitykseen. Esimerkiksi maantiedon tunneilla tutkimme eri-ikäisten oppilaiden piirtämiä karttapiirroksia. Myös näissä kuvissa oli hyvin erilaisia kuvauksia ja eritasoisia kehitysvaiheita näkyvissä. Kuvataiteen opinnoissa olemme pohtineet, onko biologisella iällä loppujen lopuksi merkitystä kuinka paljon. Sillä on varmasti merkitystä, mutta tutkimuksissa on huomattu sosiaalisella kulttuurilla olevan myös hyvin suuri vaikutus kuvalliseen kehitykseen. Myös minusta tämä kuulostaa järkevältä ja ymmärrettävältä. Esimerkiksi lapset erilaisista kulttuureista ovat hyvin erilaisten kuvakulttuurien ympäröiminä ja kuvan tekemisen perinteet ovat erilaisia. Miten nämä eivät voisi olla vaikuttamatta lapsen kehitykseen ja kuvien tuottamiseen ja niiden tutkimiseen?

Biologiseen ikään perustuva kuvallisen kehityksen teoria perustuu myös melko vahvasti jäljittelevään ja mimeettiseen taidenäkemykseen. Kuvasta pitäisi saada mahdollisimman realistinen ja tarkka. Esimerkiksi lapsen kehityksen seuraaminen ihmisen piirtämisen kautta kuvastaa tätä. Entäpä kun oppilas haluaa kuvata itseään ekspressiivisesti vaikkapa värien kautta? Paperi saattaa vain täyttyä erilaisista väreistä ja niiden eri sävyistä. Koska lapsi ei piirrä selkeää realistista havaintokuvaa, miten voimme arvioida, millä kehityksen asteella hän tällöin on? Oppilastöiden arvioinnissa kannattaa siis aina pohtia oppilaan taidenäkemystä, hänen persoonaansa ja omaa elämiskulttuuria. Nämä saattavat kertoa paljon enemmän hänen kehityksestään kuin biologinen ikä.

Se täytyy kyllä myöntää, että lasten kuvan kehityksessä on selkeitä vaiheita kuten perusviivoissa, kuvakulmissa jne. Oppilaiden töitä katsellessamme ja vertaillessamme ne eivät kuitenkaan kehittyneet tarkalleen iän mukaan. Nämä eri tasot ja niiden vaihteluiden huomaaminen on kuitenkin mielenkiintoinen ilmiö. Myös oppilaiden aiheiden vertaaminen eri kehitysvaiheissa voisi olla mielenkiintoista. Toistuuko tietyssä kehitysvaiheessa jokin tietty aihe? Entäpä kuinka aiheet vaihtelevat kulttuureittain? Kulttuureihin liittyvää tutkimusta on varmasti tehty ja näihin olisi mielenkiintoista paneutua enemmän. Jos joskus siirtyisin tutkijaksi, jonkin tämänkaltaisen aiheen tutkiminen voisi olla mielestäni mielenkiintoista.

Loppujen lopuksi erityisen mielenkiintoista oli, kun opettaja toi esiin autistisen ja yläasteikäisen lapsen kuvat. Todella nuoren autistisen tytön kuva oli kuin vuosia taideteoksia tehneen taiteilijan teos. Tämä minusta kiteytti hyvin, että hyvin tiukat teoriat perustuen biologiseen kehitykseen eivät kuvallisen kehityksen kohdalla ole täysin yleistettävissä. Tämä myös kävi ilmi, kun tutkimme tunnille tuomiamme omia piirustuksia tai oppilastöitä. Niistä näki hyvin, kuinka samanikäisetkin lapset tuottavat hyvin erilaisia kuvia. Seuraavaksi olisi ollut mielenkiintoista saada kuulla tarkemmin, millaisessa sosiaalisessa kulttuurissa he elävät tai elivät kuvan tehdessään