Keramiikkamuotoilua - Tonfisk Design ja savi

30/1/2013

Tällä demokerralla pääsimme tutustumaan keramiikkamuotoiluun niin ammattilaisen avulla kuin kokeilemalla itse. Ensin menimme vierailemaan turkulaistuneessa Tonfisk Designissä. Tonfisk Designin perustivat Brian Keaney ja Tony Alfström vuonna 1999. He eivät vain lähteneet myymään yhtä tuotetta ja sitä kautta hakemaan tunnustusta vaan heidän tavoitteensa oli kunnianhimoisempi: he päättivät lähteä myymään kokonaista brändiä, koska he näkivät sen olevan pitkässä juoksussa kannattavampaa. Molemmat olivat juuri valmistuneet TAIKista eli nykyisestä Aalto yliopistosta, joten täytyy sanoa, että pojat olivat aika rohkeita. Se kuitenkin kannatti, sillä nyt Tonfisk Design on saanut pientä jalansijaa muotoilun alueella ja he ovat laajentaneet tuotantonsa Kiinaan, jotta he voisivat tarjota tuotteitta kuluttujaystävälliseen hintaan.

Tonfisk Designissä ja toinen perustaja Brian

 Kun tutustuimme yhtiön tiloihin Turussa, meidät vastaanotti toinen perustaja Brian. Hän kertoi meille mielenkiintoisesti juuri yhtiön alkuvaiheista ja mitä haasteita siihen kuului. Hän myös avarsi heidän muotoilufilosofiaansa. He uskovat uuden muodon sijaan uuden idean keksimiseen. Muotoilun maailmassa ei tarvitse koko ajan keksiä uusia muotoja ja malleja, kunhan keksit uuden idean. Tonfiskin Newton sokerikko+kermakko on hyvä esimerkki tällaisesta innovatiivisuudesta. Brian myös selosti meille tarkkaan, kuinka tuotteen valmistusprojekti etenee suunnittelusta valmistukseen saakka. Itselleni parhaiten jäi mieleen, kuinka paljon kokeiluja suunnittelu ja valmistustyö vaatii. Sekä se tosiseikka, että funktionaalisuus vaikuttaa suuresti tuotteen ulkomuotoon. Esimerkiksi Iittalan Teema-astiaston kaarevat reunat eivät johdu pelkästään esteettisestä syystä vaan käytännönseikasta valmistusvaiheessa.

Brian selostaa muottien käyttöä

Newton sokerikko+kermakko - tuleva joululahja veljelle !

Briania kuunnellessa alkoi myös ymmärtää, että kyseinen ala ei ole pelkästään kivaa käsillä puuhailua. Usein ihmisillä on erittäin kaunisteltu mielikuva muotoilijan työstä ja heidän maailmastaan. Brianin ja Tonyn työhön ei kuulu vain kippojen ja kuppien valmistus vaan koko tuotannon kaari. Tai tällä hetkellä tuotteiden sarjavalmistus on siirretty Kiinaan, mutta ilmeisesti tämäkin siirtymävaihe ei ole ollut ruusuilla tanssimista. Kokonaisuudessaan käyntikerta oli hyvin avartava ja avarsi erittäin paljon muotoiluun liittyviä kysymyksiä. Erityisesti tuotteiden suunnittelussa tulee ottaa niin paljon käytännönasioita (materiaaliin ja valmistukseen liittyen), että eivät hekään voi aivan mitä tahansa valmistaa. Silti pitäisi myös valmistaa aina jotain uutta.

Tonfiskin teesetti

Tonfiskin öljy- ja etikkasetti

 Kuvataiteen peruskoulun opetussuunnitelmaan sisältyy arkkitehdin ja muotoilijan työhön tutustuminen ja minusta tämänkaltainen vierailukäynti, jonka me teimme on erittäin hyvä keino tutustua taiteilijaan ja päästä sisälle hänen työmaailmaansa. Itselleni muotoilun maailma avautui paljon paremmin kuin opettajan selostuksena luokkatilassa. Pääsimme tapaamaan itse taiteilijan, kuuntelemaan häntä, näkemään hänen työtilansa sekä kyselemään, jos meille jotain kysymyksiä heräsi. Mahtava tilaisuus siis ja kokemuksellinen elämys. Onneksemme Tonfiskin tilat ovat vartin kävelymatkan päässä koulumme tiloista, joten koko vierailuun meni vain n. 2 tuntia. Sen ei siis aina tarvitse olla koko päivän kestävä suuri ponnistus. Lasten kanssa toki näihin kertoihin sisältyy paljon aina muuta ekstratoimintaa kuten vessakäyntejä, katoavia lapasia ja pipoja, tönimisiä sekä ym. Kuitenkin itselleni jäi ehdottomasti positiivinen mielikuva käynnistämme ja voin sanoa sisäistäneeni jotain.

Tonfisk Design tuotteet ovat keramiikkatuotteita, koska ne ovat valmistettu savipohjaisesta materiaalista posliinista. Koululle ja kuviksen luokkaan palattuamme me tutustuimme keramiikan toisen materiaaliin punasaveen. Punasavea on erilaisia riippuen sen koostumuksesta. Se on kuitenkin yleisimpiä materiaaleja, joita koulussa käytetään. Siksi on hyvä tutustua juuri kyseiseen savimateriaaliin. Kävimme opettajan johdolla läpi yleisimpiä saven käsittelyyn ja muotoiluun liittyviä seikkoja, jotka tulee muistaa savea työstäessä sekä savituotteita suunnitellessa. Esimerkiksi oma tehtävämme oli jonkin säilytysrasian valmistaminen, jolloin esimerkiksi pallotekniikka on hyödyllinen sen valmistuksessa. Muodosta savesta kaksi syvää kuppia, jonka jälkeen laitat toiseen kuppiin sanomalehdistä muotoillun pallon. Laitat kupit yhteen, jonka jälkeen muotoilet ne yhteen palloksi. Tämän jälkeen voit muotoilla mieleisesi säilytysrasian. Tämän jälkeen voit rautalankaleikkurin avulla leikata rasian kannen helposti. Tai ainakin näin se tapahtuu teoriassa. Helppous riippuu siitä, kuinka paksu sinun rasiasi reunat ovat ja kuinka koristeellinen rasiasi ulkomuoto on. Itse halusin valmistaa kookospähkinännäköisen säilytysrasian, jonka karhea pinta meni pilalle, kun jouduin liian voimakkaasti käsittelemään sitä leikatessani kantta. Tämän vuoksi tein rasian muodon uudestaan, sitten leikkasin ja vasta tämän jälkeen viimeistelin pinnan. Tavallaan kantapäänkautta-opittu-kokemus oli hyvä, koska sain heti käytännössä kokea, mitä muotoilijan työ on; kokeiluja,ongelmanratkaisua, kokeiluja, ongelmanratkaisua ja kokeiluja.

Kookospähkinä saamassa väriä pintaan

 Oma ideani savityöhöni syntyi saven väristä, joka mielestäni muistutti kookospähkinän väriä. Olimme juuri puhuneet turhista muotoilutuotteista ja esille olivat tulleet banaani-, rypäle-, ja muut hedelmärasiat. Tavallaan työni on siis myös herättely turhamaisuuteen sillä kookospähkinä ei luultavasti tarvitse omaa säilytysrasiaa. Vai oletteko joskus pelänneet hajottavanne kookospähkinän kovan kuoren? Itse ajattelin sijoittaa rasian keittiöön ja säilöä rasiassa kenties muita pähkinöitä tai opiskelijakaverini antoi ihanan idean säilyttää kookoshiutaleita rasiassa ! Savitöiden polton jälkeen maalasin kookospähkinäni tumman ruskealla sävyllä käyttäen pulloväriä. Pullovärin valitsin vain sen vuoksi, että siitä löytyi valmiiksi ruskeaa, jolloin pystyn sekoittamaan siitä ja mustasta tummanruskean sävyn. Parempi valinta olisi ollut akryyliväri, mutta päällystän kookospähkinän sisuksen viellä erikeeper-liimalla, niin se on valmis tarjoilemaan kookoshiutaleita !

Se mitä jäin tällä kertaa kaipaamaan opetuksesta oli pohdinta, mitä kaikkea tulee ottaa huomioon, kun työskentelet lasten kanssa käyttäen savea. Savi on nimittäin erittäin omanlaisensa materiaali ja vaatii paljon ennakkotyötä ja -suunnittelua, jos teettää savitöitä lasten kanssa luokassa. Itse tein juuri SO4-harjoittelussa lasten kanssa savitöitä ja tein paljon taustatutkimusta savesta ja kyselin paljon opettajaltani, mitä kaikkea tulee ottaa huomioon. Olemme kuitenkin opiskelemassa kuvataiteen opettajiksi ja tämä on mielestäni tärkeä asia muistaa meidän opetuksessamme.Välillä meidän tulisi pysähtyä pohtimaan, mitä ongelmia ja asioita saattaa tulla eteemme, jotta osaisimme myös niihin varautua.

Lähteet:

Tonfisk Design kotisivu

Keramiikka

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004