22/1/2012
Uusi vuosi, uudet kujeet. Vuoden alussa aloitimme uuden kurssin eli KUP8, jossa keskitytään arkkitehtuurin ja muotoilun tutkimiseen sekä sen toteuttamiseen itse ja lasten kanssa ! Ensimmäisenä tehtävänämme oli perehtyä esinesuunnitteluun yhden esineen kautta. Perehdyin aiheeseen itsenäisesti, koska joululomalla Intiasta tuomani vatsapöpö kiusasi minua vielä, kun opiskelijakaverini tutustuivat aiheeseen tunnilla. Valitsemamme esineen tuli olla käteen sopiva pienesine kuten kynä tai tiskiharja tai vastaava. Sen historiaa tuli tutkia sekä kerätä kuvamateriaalia eri aikakausilta ja kulttuureista. Tarkemman tutkimuksen jälkeen tehtävänämme oli suunnitella esineestä koriste-esine eli muuttaa esineen käyttötarkoitus välineestä koristeeksi. Hmm. Katsotaan, miten käy !
Itse valitsin esineekseni hiuskamman. Ensiksi selvennän ja teen erottelun, että kyse ei ole hiusharjasta vaan -kammasta. Hiuskampa on hiusten ylläpitoon, koristeluun tai hygienisiin tarkoituksiin suunniteltu esine. Hiuskampoja on valmistettu niin muovista, puusta, luusta, metallista ja hopeasta. Materiaalivaihtoehdot ovat rajattomat. Hiuskammassa on ns. piikkejä, jotka on kiinnitetty varsiosaan ja joilla hiuksia harjataan. Piikkejä saattaa olla koko varsiosan mittaisesti tai sitten varsiosa voi jatkua erikseen pidemmälle, jolloin kammassa on myös kahvaosa. Allaolevassa kuvassa on esimerkkejä erilaisista hiuskammoista:
 |
| Kampoja tänään - huomaa erilaiset mallit (kuva täältä) |
Entäpä kamman historia? Ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuka on kamman ensimmäisenä keksinyt. Itselleni yllättävänä tietona tuli, että kammat ovat arkeologisissa kaivauksissa vanhimpia ihmisten keksimiin välineisiin liittyviä löytöjä. Ensimmäisten kampoja muistuttavien löytöjen uskotaan olevan v. 5500 eKr Egyptistä ja Persiasta. Kamman käyttötarkoituksen on alunperin ajateltu olevan täiden ja muiden loisten poisto.
Hygienian ylläpitämisen lisäksi kammalla on varmasti myös aina ollut kauneuteen liittyvä tarkoitus. Kamman avulla naiset ja miehet ovat saaneet siistittyä hiuksensa ja partansa. Esimerkiksi viikinkien aikaan (800-900 -luvuilla) Iso-Britaniassa niin naisilla kuin miehillä oli tapana kasvattaa pitkät hiukset. Jotta hiukset pysyivät siisteinä tähän tarvittiin jokin apuväline. Alla on kuva Englannista löydetystä kammasta ja sen kotelosta. Kampa on valmistettu hirvensarviluusta ja raudasta. Kamman materiaalit viittaavat siihen, että sen omistaja on kuulunut keskiluokkaan.
Kamman materiaali saattoi siis entisaikaan myös kertoa omistajan sosiaaliluokasta. Useimmiten rikkaat ja hyvätuloiset omistivat norsunluusta, kilpikonnan kilvestä tai hienometalleista (kulta, hopea) valmistettuja kampoja. Myöhemmin norsunluusta ja kilpikonnan kilvestä valmistettujen kampojen tekeminen kiellettiin eläinten oikeuksien vuoksi.
Kammalla on ollut myös koristeellinen tarkoitus sen koko historian ajan. Kiinassa naiset käyttivät erityisen paljon hiuskoruja koristamaan heidän ulkoasuaan. Hiuskoriste kiinnitettiin hiuksiin koristeena tai kampa saattoi myös pitää kampauksen yhtenä kokonaisuutena. Kampa on myös saattanut kuulua papin asusteisiin 1000 -luvulla. Englannista on nimittäin löydetty norsunluusta tehty kampa, jota on käytetty uskonmenoissa ja jossa on selkeästi merkitykseltään uskonnollisia kaiverruksia.
Symbolisesti kammalla on ollut myös hyvin merkittävä tehtävä. Kampaa pidettiin aikoinaan hyvin intiiminä esineenä, koska sitä ei sen käyttötarkoituksen vuoksi (täiden ja loisten poisto) jaettu kenenkään muun kanssa. Tästä tuli hyvin yleinen metafora runoudessa ja tarinoissa intiimiydestä. Eli kampaan liitettiin henkilö itse ja sen luovuttaminen toiselle henkilölle kuvasti oman itsensä luovuttamista. Tämän vuoksi kampa oli myös suosittu lahja aviopuolisolle.
Kamman käyttöhistoria ulottuu siis kauas historiaan ja käyttötarkoituksia on ollut useampia. Meidän tehtävänämme oli kuitenkin kehitellä käyttöesinettä niin, että se olisi koriste-esine. Lähdin assosioimaan erilaisia ideoita luentolehtiööni ilman sen tarkempaa pohdintaa. Selkeästi juuri palaamastani Intiasta syntyi ensin vaikutteita ekoihin versioihin, mutta päässni alkoi kehittyä suomalaiseen sisustukseen liittyvä idea.
 |
| Luonnostelua .. |
En muista, mistä sain ideani, mutta mieleeni piirtyi kuva suuresta puisesta kammanmuotoisesta esineestä ison huoneen seinällä. Suuri pehmeämuotoinen kampa olisi valmistettu vaaleasta koivupuusta ja sen leveys lähentelisi 2 metriä ja korkeus voisi olla puolen metrin luokkaa. Kyseessä olisi siis suuri sisustuselementti. Mielestäni kyseinen idea toimi paremmin tehtävänannon kannalta ja toteutin kyseisen työn.
 |
| Kampa ylhäällä ja luonnostelua kamman sijoittelusta johonkin huoneeseen |
 |
| Kuva työstäni lähempää, jotta puun pinta tulisi esiin. |
Kuvat eivät kuitenkaan selkeästi tuo työtäni esiin positiivisessa mielessä. Esteettisesti koristeltu ja intiahenkinen luonnos olisi ollut parempi. Ideana massiivinen kammanmuotoinen suuri puuteos olisi mielestäni vaikuttava ja hieno sisustuselementti. Kamman käyttötarkoitus on myös muuttunut täysin, sillä tämän kokoluokan kammalla hiusten harjaaminen olisi kenties liian hankalaa ja suoraan sanottuna mahdotonta.
Lasten kanssa tämänkaltainen työskentely olisi mielenkiintoista ja kehittäisi lasten ongelmanratkaisutaitoja. Ensin lapsen tulee perehtyä tarkemmin esineen muotoihin ja selvittää, miksi tai mistä kyseisenkaltainen muoto on syntynyt. Historia saattaa tuoda myös muita mielenkiintoisia seikkoja esiin esineen historiasta. Tehtävä on siis hyvä toteuttaa yhdistettynä mm. historian oppiaineeseen. Taustatyön jälkeen oman esineen suunnittelu ja toteutus saa uudenlaisen lähtökohdan ja oppilas osaa huomioida uusia asioita suunnittelussa. Oman lähiympäristön esineet saavat siis tehtävän kautta aivan uusia näkökulmia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti