Bliss

Mikä ihmeen KuVi? No kuvaviestintä tietenkin. Kuvaviestinnän peruskurssin tavoitteena meillä on saada perustiedot kuvaviestinnän ilmaisukeinoista ja analysoinnista. Tutustumme graafisen suunnittelun ja digitaalisen kuvaviestinnän perusteisiin ja mainonnan kanaviin. Perehdymme myös internetin sovellusmahdollisuuksiin opetuksessa. (kuvataidekasvatus.blogspot.com)

Mutta mitä on kuvaviestintä? Kuvaviestinnässä tutkitaan visuaalista viestintää kuten mainoksia, sarjakuvia, printtejä t-paidoissa tai julisteissa ja jopa kirkko- ja luolamaalaukset kuuluvat tähän kenttään. Tämä kenttä on myös kasvanut hirvittävästi muutamien kymmenien vuosien aikana. Kuvia (images) pursuaa kaikkialta ja niiden piiloviestit tunkeutuvat alitajuntaamme huomaamatta. Nämä viestit vaikuttavat arvoihimme, uskomuksiimme ja mielikuviimme. Halusimme tai emme. (edu.fi/perusopetus/kuvataide/media_ja_kuvaviestinta.) Kaupassa huomaamatta valitsemme tuotteen sen luonnollisuutta ja vihreitä arvoja viestittävän ulkomuodon vuoksi. Pakkausselosteesta käy kuitenkin ilmi, ettei tuote ole vehreää peltoa nähnytkään vaan se on tuotettu kemian laboratorioissa ja tehtaan liukuhihnoilla eri tuubien sisältöjä yhdistelemällä. Miten yritykset tietävät mikä meihin ihmisiin tehoaa? Miten mielikuvia luodaan ja miten ne voi huomata? Kuvaviestinnän peruskurssilla pureudutaan mm. näihin kysymyksiin sekä yleisemminkin siihen, miten kuvien avulla voidaan viestiä ja miten näitä viestejä voidaan lukea.

Kurssimme lähti käyntiin ensin pienellä tehtävällä. Meidät opiskelijat jaettiin ryhmiin ja jokainen ryhmä sai itselleen jonkin asian tai esineen. Meidän ryhmämme sai eteemme pienen lelufiguurin King Kongin. Lelu on osa kyseisen elokuvan tuotesarjaa ja meidän tehtävänämme oli hetken aikaa miettiä, mitä asioita meille tuli mieleen kyseisestä paketista liittyen kuvaviestintään. Muilla ryhmillä esineinä tai kuvina oli mm. sydän, cd-levyn kansi ja lapsen piirustus. Pohdimme, mitä asioita kuvissa pyritään viestimään, millä keinoin ja mitkä symbolit viestivät mitäkin. Tehtävä nosti hyvin esiin kuvaviestintään liittyvän oleellisen seikan: kulttuurisidonnaisuus. Esimerkiksi joissakin kulttuureissa sydämen ajatellaan olevan tunteiden koti kun taas toisessa kulttuurissa sielun (wikipedia.org). Meidän mielikuvamme ja käsityksemme jostakin yleisestä symbolista saattavat siis herättää jossakin muussa ihmisessä erilaisia mielikuvia ja tunteita. Tämän vuoksi emme voi vain katsella kuvia, vaan meidän pitää ymmärtää niitä ja ymmärtää niistä olevan useita tulkintoja.

Meidän pelottava King Kongimme

Tämän jälkeen pureuduimme tarkemmin kuvien tulkintaan ja kulttuurisiin viesteihin luentosarjan avulla (tosin meikäläinen joutui poistumaan kesken kaiken ja olen opiskellut asiasta myöhemmin omatoimisesti). Luennon alkupäässä kävimme läpi mm. kuinka Disney elokuvassa henkilöiden hahmot on luotu sen mukaan, minkälaisia mielleyhtymiä meillä on muotoihin. Esimerkiksi elokuvan naissankarin vartalo on tiimalasinmuotoinen, henkihahmo muistuttaa pilveä jne.

Kuvien tarkastelun ja tulkintojen tekemisen lisäksi on tärkeää myös tehdä kuvia. Tekemisen kautta ymmärrys kuvista myös kasvaa. Uusien kuvien luonnin lisäksi nykymediassa käytetään paljon kuvien manipulointia viestinnän apuna. Tästä pääsemmekin meidän ensimmäisen työn aiheeseemme. Tehtävänämme oli manipuloida monelle tuttu Microsoftin taustakuva Bliss. Monet meistä ovat tätä tuttua maisemakuvaa huomaamattaan katselleet ajattelematta sen suuremmin itse kuvaa. YleX radiokanava uutisoi heinäkuussa 2012, että kuva olisi kenties maailman katsotuin ja tunnistettavin kuva maailmassa maanosasta riippumatta. Vaikka kuva kuitenkin olisi kuinka tunnettu tahansa, sen merkitys voidaan muuttaa lisäämällä siihen vain yksi pieni yksityiskohta. Pelkkä kuvan kääntäminen saattaa muuttaa sen merkitystä. Materiaaleina kuvan manipuloimisessa sai käyttää luokassa olleita aikakauslehtiä, tusseja sekä muuta kuvaan liitettävää materiaalia, mitä saattoi keksiä. Kunhan kuvan merkitys muuttui.

BLISS (http://ylex.yle.fi/uutiset/popuutiset/onko-tassa-maailman-katsotuin-valokuva)

Itse lähdin vain suoraan selailemaan luokassa olleita aikakauslehtiä ja katselemaan kuvia, joita kenties voisin liittää kuvaan. Ensin löysin houkuttelevan kuvan auringosta, joka näytti pienen lapsen piirtämältä ja jonka ehdottomasti halusin liittää kuvaani. Olimme nimittäin aiemmin keskustelleet lasten yleisestä tavasta piirtää aurinko kuvan oikeaan reunaan sekä niissä toistuvista elementeistä kuten valonsäteet ja muoto. Se oli siis pakko saada mukaan omaan työhöni eräänlaisena hauskana pienenä yksityiskohtana. Myöhemmin löysin kuvan sammakosta matkaamassa banaanin päällä ja siitä se ajatus sitten lähti. Itselleni matkustus on aina ollut tärkeä ja läheinen aihe ja en voinut välttää jälleen siihen liittyvän kuvan tekemistä. Alkuperäinen rauhallinen niittykuva muuttui nyt elämän virtaa kuvaavaksi satumaiseksi kuvaksi. Lopputuloksen näette kuvasarjan viimeisestä kuvasta.

Työskentelytapana perinteinen ..

leikkaa-liimaa-menetelmä

Lopuksi vielä pohdintaa

Bliss-harjoitustyö oli erittäin hyvä ja yksinkertainen keino lähteä käymään läpi kuvaviestintää ja erityisesti keinoja, miten kuvilla voidaan viestiä. Itsekin hämmästyin, kuinka muutamalla hassulla kuvalla, koko kuvan ilme ja merkitys muuttui. Vai näettekö te vielä viimeisessä kuvassa pelkän Bliss-taustakuvan? Tietenkin toteutustapa vaikuttaa nykypäivänä melko karkealta hienojen kuvanmuokkausohjelmien rinnalla, mutta leikkaa-liimaa-piirrä-menetelmä tuo hyvin näkyviin kuvan muokkauksen ydinasian: lisäämällä tai poistamalla kuvasta jotain sen merkitystä voidaan helposti muuttaa. Keino on myös helppo toteuttaa koulussa kuviksen tunnilla. Materiaalikustannukset ovat pienet ja oppilaat näkevät jo useita kuvia lehtiä selatessaan. Samalla oppilaat voivat havainnoida, millaisia kuvia lehdissä on ja mitä eroja niissä on. Erilaisten sanoma-, aikakaus- ja harrastelehtien sivuilta voidaan katsoa, millä keinoin pyritään tuomaan jokin mielikuva esille tai mitä kuvalla halutaan kertoa katsojalle eli mikä on kuvan viesti. Kuvien tarkasteluun liittyvää pohdintaa, harjoitustyön kokoa, sanoman muuttamista, kuvien käyttöä ja työskentelytekniikoita on helppo vaihdella luokka-asteen mukaan ja on siksi erittäin muuntelukelpoinen. Eli kuten aiemmin mainitsin Bliss-harjoitus on hyvä työ tutustuttaa kuvan muokkauksen maailmaan ja vaikka siitä myöhemmin edetä tietotekniikan ohjelmien avulla toteutettaviin kuvanmuokkausharjoituksiin, jolloin voidaan keksittyä tarkemmin esim. muoto, typografia sekä taitto asioihin. Joihin paneudummekin jatkossa ....

Lähteet:

kuvataidekasvatus.blogspot.com 

wikipedia.org